torstai 11. heinäkuuta 2013

Ei ihan mutta melkein

Onpas taas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Käsitöiden teko on ollut alkukesästä aika vähissä, mutta aivotyötä on tullut tehtyä sitäkin enemmän. Ja niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Viime päivät ovatkin sitten olleet melko kiireisiä, mutta syyn paljastan vasta muutaman päivän kuluttua. Pientä maistiaista kuitenkin seuraavassa:


Blogiani seuranneet tietävät, että kammoksun ja pelkään tikkaamista, mutta viime päivinä sitä on tullut harjoiteltua enemmän kuin tarpeeksi. Kokeilin tuohon sydänkiemuraan tuollaista paperin päältä ompelua ja se oli kyllä mulle oikein sopiva apukeino, mutta niin kuin kuvasta näkyy, välillä on vähän lipsunut viivalta. Nyt kuitenkin ajan perfektionisti-peikon matkoihinsa ja annan lipsumisten olla. Jäljellä on vielä tiukka viime hetken rutistus ennen helpotuksen huokausta.

Palaan pian! :-)

6 kommenttia:

  1. Kun poistat paperin, niin kukaan ei huomaa eikä tiedä lipsumisista :) Hienoa jälkeä on tulossa!

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä Hannelen kanssa. Pienet lipsumiset häviävät näkyvistä paperin mukana. Lopputuloksesta tulee varmasti hieno.

    VastaaPoista
  3. Hyvältä näyttää ja pienet lipsuminen eivät haittaa varmastikaan lopullisessa kokonaisuudessa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kannustuksista :-)

    VastaaPoista
  5. Kaunista tikkausta. En olisi edes huomannut lipsahdusta, ellet olisi siitä maininnut.

    VastaaPoista